torstai 19. kesäkuuta 2014

Mistä ne kirjat tulee?

Rauman kirjastot hankkivat vuosittain n. 16000 uutta nidettä, eli lainattavaa yksikköä (kirjoja, cd:itä, dvd:itä, nuotteja yms). Pääkirjastossa on yli 200000 nidettä. Miten kirjasto hankkii aineistonsa?

Kun päivässä uusia niteitä hankitaan melkein 45 kappaletta, on selvä juttu, ettei niitä paikallisesta kirjakaupasta käydä noutamassa. Kirjaston aineistonhankinta ja aineiston luettelointi tapahtuu koneella ja siihen osallistuu parikymmentä kirjaston työntekijää. Valtaosa tavarasta hankitaan yhden, Satakirjastojen yhteiskilpailutuksella valitun suuren aineistontoimittajan kautta, kirjaston aineistotietokantaan integroidun ohjelman avulla.

Suuria aineistontoimittajia on Suomessa käytännössä vain kolme, ja taistelu niiden kesken on veristä. Koska erilaiset kirjastokimpat ja muu kuntien välinen kirjastoyhteistyö ovat lisääntyneet, voivat lukuisat kunnat osallistua yhteiskilpailutuksiin, jossa aineistontoimittaja valitaan pidemmäksi ajaksi. Aineistontoimittajat lähettävät tarjouksensa, joissa otetaan huomioon paitsi hinta (toimittajan tarjoama alennus ovh-hinnasta), myös tilaamisen helppous ja palvelun toimivuus. Kilpailu suosii tällä hetkellä kirjastoja, sillä suurten sopimusten saamiseksi aineistontoimittajayritykset ovat valmiita tiristämään omat katteensa minimiin. Tämän vuoden alussa Satakirjastot saivat kaikkien aikojen edullisimman sopimuksen. Kirjojen kohdalla alennusprosentit ovh-hinnasta ovat jopa 45, ja lisäksi meidän ei enää tarvitse edes itse muovittaa kirjoja, sillä ne saapuvat valmiiksi muovitettuina halvemmalla hinnalla kuin mitä pelkkä muovi olisi meille maksanut.

Vaikka tänä vuonna Raumalla on käytössä hieman vähemmän rahaa aineistonhankintaan kuin viime vuonna, ei se kappalemäärissä juuri näy, koska hinnat ovat halventuneet. Kääntöpuolena isoilla sopimuksilla on se, että ala uhkaa monopolisoitua, kun sopimuksia saamattomat yritykset joutuvat nälkäkuurille. Sama toisaalta koskee myös voittaneita yrityksiä, jotka likistävät marginaalinsa niin pieniksi, että heidän oma työväkensä kärsii vaikkapa lomautuksista.

Kirjaston aineistovastaavat käyvät läpi aineistontoimittajan uutuusluettelot ja valitsevat niistä hankittavan materiaalin. Aineistonhankinnan osastonjohtaja käy vielä hankintaehdotukset läpi. Usein kirjat tilataan jo puolikin vuotta ennen niiden ilmestymistä. Tämä hiukan hankaloittaa budjetin seuraamista. Joskus voi käydä niin, ettei tilattu kirja edes ilmesty, tai sen ilmestyminen lykkääntyy. Uutuusluettelot olivat aikaisemmin sekä paperisia, että koneella, mutta tästä kesästä alkaen paperiversiota ei enää ilmesty. Koska hankintaohjelma on integroitu kirjastojärjestelmään, uudet tilauksessa olevat hankinnat tulevat automaattisesti asiakkaidenkin näkyville.

Kirjaston takaovelle tuodaan uusi kirjoja, cd:itä ja dvd:itä viikossa rullakkotolkulla. Vaikka kiireisimmät ajat ovat keväällä ja syksyllä, tapahtuu hankintaa ympäri vuoden. Saavuttuaan kirjat merkitään aineistotietokantaan saapuneiksi, niiden luettelointitiedot täydennetään ja yhdenmukaistetaan Satakirjastojen käytäntöjen mukaisiksi ja tämän jälkeen ne tarroitetaan. Kukin kirja saa yksilöllisen viivakooditarran, joka erottaa sen kaikkien kirjastojen muista kirjoista. Koska kirjat saapuvat valmiiksi muovitettuina, ovat ne tämän jälkeen jo valmiita vietäväksi uutuushyllyyn, kunhan hälytintarrat on laitettu.

Vaikka kirjastolla on sopimus yhden aineistontoimittajan kanssa, tämä ei kuitenkaan täysin sido hankintaa. Aineistoa siis saa ostaa vapaasti muualtakin, vaikka suoraan kirjailijalta. Yleensä muualta hankitaan Rauman alueella ilmestyviä omakustanteita ja muuta pienipainoksista materiaalia, joita aineistontoimittajilta ei saa. Nämä joudutaan luetteloimaan tietokantaan vanhanaikaisesti käsin, mikä vie huomattavasti enemmän aikaa. Valtaosaan kirjaston materiaalista saadaan luettelointi- ja kuvailutiedot, kansikuvat ja –tekstit automaattisesti, maksullisen luettelointipalvelun kautta.

Dvd:itä hankitaan myös jonkin verran yksityisten myyntiedustajien kautta. Dvd:itä ei koskaan voida ostaa tavallisesta kaupasta tai kioskista: kirjasto saa hankkia ainoastaan lainausoikeuksin varustettuja elokuvia. Ne maksavat huomattavasti enemmän kuin marketin elokuvat, ja valikoimakin on valitettavasti suppeampi. Sen sijaan musiikin hankinnassa ja lainauksessa ei ole rajoituksia.

Vuosittain kirjastoon hankittavan materiaalin määrä on siis suuri. Jos jostain syystä joku teos, jonka ehdottomasti kokoelmiin tahtoisit, jää ostamatta, lähetä meille vinkki. Ehkä toiveesi toteutuu!

Blogi jää nyt tauolle, 5 viikon kesäloma edessä. Vielä kun tarkenisi ilman takkia. Hyvää kesää!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti